Tänään hikoilin pääasiassa Sentosan lomasaarella, joka on Singaporen eteläisintä osaa. Hotellin vieressä olevalta Little Indian metroasemalta pääsi suoraan Harbour Frontin asemalle, josta käveltiin ensin suuren ostoskeskuksen läpi ulos ja sitten kävelysiltaa pitkin Sentosalle. Vaihtoehtoina olisivat olleet myös maisemajuna tai cable car, mutta molemmat olivat apostolin kyytiä huomattavasti kalliimpia.
Sentosan tervetuliaiskyltti. Mistähän lie matkittu?
Sentosa on kuin lomakylän, huvipuiston ja usean ostoskeskuksen yhdistelmä, tosin erittäin toimiva sellainen. Saari on jatkuvasti täynnä paikallisia ja ulkomaalaisia turisteja, ja niin valtavan ihmismassan hallinnassa pitäminen vaatii todella paljon. Siinä on kuitenkin onnistuttu oikein mallikkaasti, sillä opasteita on todella runsaasti ja ne ovat selkeitä, karttoja löytyy lähes joka kulmasta, ja kaikki yleisöä varten olevat laitteet ja käyntikohteet ovat todella taitavasti organisoitu. On myös selvää miksi tämän maan työttömyysaste on niin matala, sillä työpaikkoja Sentosalla, kuten muuallakin Singaporessa, on todella paljon aivan yksinkertaisiinkin tehtäviin. Vartijoita, oppaita, lipuntarkastajia, siivoojia, yms on aivan valtavasti! Erään tytönkin työtehtävä Sea Aquariumissa oli ainoastaan seistä ja pidellä kädessään kylttiä, jossa pyydettiin sammuttamaan kameran salamavalo, kun ottaa delfiineistä kuvia.
Sea Aquarium on yksi Sentosan suurimmista vetonauloista. Se on Linnanmäen Sea Lifea vastaava fisunäyttely, tosin paljon suurempi (itse asiassa maailman suurin), ja mm. sisältää Guinnesin ennätysten kirjaan päässeen maailman suurimman akryllilasista tehdyn katselupaneelin (ensimmäinen kuva alhaalla). Fisua ja mönkijää oli vaikka minkälaista, pienimmistä sinteistä valtaviin mörrimöykkyihin. Kaloja oli tuhansittain, mutta vähintään yhtä paljon tuntui olevan ihmisiäkin niitä ihailemassa, ja joskus omaa valokuvausvuoroaan sai jopa jonottaa. Kokonaisuutena Sea Aquarium oli varsin vaikuttava paikka, joka varmasti on kaikenikäisten mieleen.
Tästä tankista luulisi hieman kädettömänkin kalamiehen saavan mato-ongellaan saalista.
Hui hai!
Annoin sille nimeksi Keijo.
Wwapuja
Meduusan isku
Iltapäivällä kävin tutustumassa vielä Singaporen keskuskatuun Orchard Roadiin. Helsingin Itäkeskuksen kokoisia kauppakeskuksia löytyy yhden kadun varrelta lähes kymmenkunta, joten shoppailuintoilijoiden kannattaa varata ainakin pari päivää ja tililtä nelinumeroisen summan niiden kiertämiseen. Itse tyydyin lähinnä kiertelemään ja katselemaan, tylsä kun olin, vaikka yhdessä paikassa myytiinkin lentotunteja Airbus A320-lentosimulaattorilla. Yllättävää oli huomata, että monet kauppakeskuksista olivat käytännössä tyhjillään asiakkaista. Liekö sitten syynä huono houkuttelevuus tai sitten yksinkertaisesti se, ettei asiakkaita vain riitä kaikkialle näinkin vilkkaassa kaupungissa.
Paluumatkalla kävin läheisessä food courtissa syömässä annoksen paikallista erikoisuutta Laksaa eli mausteista riisinuudelikeittoa, jossa on katkarapuja ja "kalakakkuja" kookoscurryliemessä. Ristus kun oli tulista! Ainakaan vielä ei kuitenkaan ole ollut yhtään...wait for it...laksatiivisia vaikutuksia. Hohhohhohhohhoh!
Laksa-annos
Bis bald!
- Maikou
Jellona poseeraa, taustalla Sentosa
Keijo on aika symppis!
VastaaPoistaMaikou, terveisiä Tukholmasta! Pidän peukkuja ja olen iloinen, että olet lähtenyt näin mahtavalle seikkailulle!
VastaaPoista