…tervehdys Australia!

Väsyttää. Tekstin kirjoittamista aloittaessani istun hotellini aulassa Sydneyn Potts Pointissa ja odottelen, että huoneeni vapautuu. Kuulemma aikaisintaan 1,5h päästä. Olen tällä hetkellä valvonut 23 tuntia putkeen, sillä en saanut silmäystäkään nukutuksi lennolla, joka oli perillä aussien aikaan vähän aamuviiden jälkeen. Kello täällä on nyt 10 aamulla. Taitaa tämä päivä mennä lähinnä nukkuessa, ja huomenna pureudun (toivottavasti) täysissä voimissa Sydneyn saloihin.

Sitä ennen palataan vielä hetkeksi Singaporeen. Yhteenvetona: oli ällistyttävää nähdä, miten niin suuri ja vilkas aasialaiskaupunki on niin moderni, toimiva ja siisti. Mieleen jäivät ainakin kymmenet suuret ostoskeskukset luksuskauppoineen, painostava ja hikinen ulkoilma, ja nähtävyydet kuten Flyer, Marina Bay Sands ja Sentosan muovinen lomasaari.

Eräs mieleenpainuva seikka kaupungin katukuvassa on myös älypuhelimien huima suosio paikallisten keskuudessa. Liioittelematta lähes joka toinen vastaantuleva paikallinen räplää älypuhelinta tai tablettia, ja pukuihin sonnustautuneet bisnesmiehetkin pelaavat niillä sotapelejä istuessaan metrossa! Ei ihme, että Nokialla menee huonosti, sillä se ei selkeästi ole onnistunut valloittamaan Aasian älypuhelinmarkkinoita. Kaikkialla oli Samsungia, iPhonea, yms. muttei Lumiasta tietoakaan.

Positiivisen erikoismaininnan ansaitsee Singaporen metrojärjestelmä eli MRT, joka on moderni, kattava, opastuksiltaan äärimmäisen selkeä, ja ennen kaikkea todella halpa tapa liikkua kaupungissa. Suosittelen lämpimpästi!

Toinen erikoismaininta menee ruualle. Ruokailu on budjettimatkustajan helpoin tapa säästää, sillä paikallisilta ruokatoreilta eli food courteilta saa kokonaisia ja pääosin hyvälaatuisia ruoka-annoksia parhaimmillaan hintaan $3,50 eli alle 2 eurolla. Mikäli olet Singaporessa ja aasialainen ruoka ei nappaa, olet ensinnäkin valinnut matkakohteesi aivan päin helvettiä, mutta toisaalta kaupungista löytyy kohtuulliseen hintaan myös länsimaisia ruokia aina katupizzakojuista Michelin-tähdellisiin ranskalaisiin ravintoloihin.

Singaporeen ei kuitenkaan kannata matkustaa todella pienellä budjetilla, sillä jos lompakosta ei löydy tarpeeksi tuohta tai kiiltävää luottokorttia, loppuu tekeminen varsin lyhyeen.

Changin lentokenttä on erittäin tyylikäs ja toimiva, ja siellä riittää tekemistä satojen luksuskauppojen ja ravintoloiden lisäksi aina uima-altaista elokuvateattereihin. Tylsää ei siis tule, jos rahaa riittää. Muutamia mukavia yksityiskohtiakin löytyy, kuten esimerkiksi se, että osa tupakointialueista ovat tavallisten röökikoppien sijaan ulkoilmaterasseja, joissa vain pieni alue on itse tupakointia varten, ja lopusta alueesta on tehty minikokoinen kattopuutarha, jossa on kaiken maailman erikoisia kasveja. Osasta näistä terasseista avautuu myös hyvät spottailunäkymät lentoliikennealueelle, jos vain viitsii röökinsavua hetken haistella saadakseen kuvia. Kuvia saa onneksi otettua sisätiloistakin lasin läpi melko hyvin.

 

 Changin lennonjohtotorni

Oman lentoni Boeing 777 saapumassa Lontoosta

 

 Ihan varma en ole, mutta tuntuu että olen jossain nähnyt tällaisen ennenkin
 

 Singapore Airlinesin B777
 

 Jellona innostui myös lentokonebongailusta

 

(Varoitus! Seuraava osio sisältää ilmailuhörhöilyä! Vaaralliset kohdat italicseilla!)

Lentoni Sydneyyn oli British Airwaysillä ja koneena Boeing 777-300, kuten aiemmin mainitsin. En ollut löytänyt mitään tahoa, josta tiedustella ohjaamopaikan mahdollisuutta etukäteen, joten päätin kysyä sitä vasta koneessa. Briteillä on yleensä todella tiukat säännöt kaikkeen, joten odotukseni eivät olleet kovin korkealla.

Näin lentäjät portilla heidän saapuessaan koneelle, huomasin tilaisuuteni, keräsin rohkeuteni, ja kävin nykäisemässä hihasta (en kirjaimellisesti). Lentäjät olivat oikein ystävällisiä ja lämminhenkisiä kavereita, mutta kertoivat, että valitettavasti sääntöjen mukaan lennon aikana ohjaamoon pääsee vain henkilökunta ja yhtiöltä etukäteen luvan saaneet henkilöt. Koneen ollessa maassa voisin kuitenkin tulla käymään ohjaamossa juttusilla, ja siihen oli kuulemma ennen lähtöä hyvin aikaa, sillä lähtöaika tulisi viivästymään reilulla puolella tunnilla.

Pääsin siis kuin pääsinkin triplaseiskan ohjaamoon seuraamaan, kun lentäjäkaksikko Adrian ja Sam suorittivat pre-flight briefingiä ja checklistejään, jossa valmistellaan kone lähtöön ja käydään etukäteen läpi proseduurit mahdollisiin kriittisiin tilanteisiin, joita lähdössä voi tapahtua, esimerkiksi jos moottori sammuu kesken nousukiidon. Vastaavanlaiset briefingit pidetään lennon aikana hyvissä ajoin ennen lähestymisen aloittamista määräkentälle.

Jahka Adrian ja Sam olivat saaneet proseduurinsa loppuun, juttelimme parinkymmenen minuutin ajan kaikenlaisesta liittyen heidän työhönsä, lennonjohtoon ja lentokoneen ominaisuuksiin. Syy puolen tunnin viiveeseen oli se, että he olivat laskeneet ylätuuliennusteiden mukaan matkalla olevan todella voimakas myötätuuli, joten matka-aika Sydneyyn lyhenisi huomattavasti. Sydneyyn laskeutuminen ei kuitenkaan melurajoitusten vuoksi ollut mahdollista ennen aamukuutta, joten pilotit päättivät kuluttaa ylimääräisen ajan Singaporessa Sydneyn päällä ilmassa kiertelemisen sijaan, joka olisi tuhlannut julmetusti polttoainetta.

Pilotit esittelivät ohjaamosta mm. moodi S-transponderin toimintoja sekä datalinkin käyttöä, joita kehuivat erittäin hyödyllisiksi esimerkiksi valtamerten ylityksessä, kun VHF-radiolla ei saa lennonjohtoon yhteyttä. Nämä samat laitteet ja toiminnot löytyvät mm. Finnairin koneista, joten sinänsä ei mitään uutta ja mullistavaa, mutta huomasi, että näille piloteille kyseiset laitteet ovat äärimmäisen hyödyllisiä työkaluja. Suomessa tosin paikallisen lennonjohtolaitejärjestelmän vuoksi moodi S:ää ja ATC-datalinkkiä ei tarvita juuri mihinkään, ainakaan toistaiseksi.

Ohjaamo oli layoutiltaan hyvin samankaltainen kuin A340, tosin hieman modernimman tuntuinen. Pieniä eroja löytyi toki paljon, esimerkiksi se, että konventionaalisen muoviläpyskän sijaan Boeingilta löytyy digitaaliset checklistit, joissa on käytännössä mahdotonta unohtaa käydä jotain kohtaa läpi. Eräs näkyvä ero oli myös ohjaussauva, joka Airbuseissa on joystick pilotin sivulla kun taas Boeingissa perinteisempi ”ratti”.

 B777:n ohjaamo (suttuisella kännykameralaadulla lennon jälkeen)
 

 Yläpaneeli

 

Triplaseiskan huomattavin ulkoinen piirre ovat sen valtavat moottorit, jotka ovat jopa selkeästi isommat kuin maailman suurimmassa liikennelentokoneessa Airbus A380:ssa. Moottorit ovat kapteeni Adrianin mukaan suurimmat kaupalliseen liikenteeseen tarkoitetut lentokoneen suihkumoottorit mitä on koskaan tehty ja tullaan koskaan tekemään, koska niiden yhtään isommaksi rakentaminen tekisi moottoreista kömpelöt ja kääntäisi tehokkuuskäyrän alaspäin. 777:n myllyt ovat kuulemma suihkumoottoriteknologian kehityksen huippu. Hurjaa ääntä ne kyllä pitivätkin käynnistyessään! Paikkani kun sattui olemaan juuri moottoreiden kohdalla.

Keskustelimme myös pilottien työ- ja lepoajoista, jotka Britillä ovat paljon lakisääteistä turvallisemmat. Esimerkiksi firman omien sääntöjen mukaan kaukolennolla on oltava kaksi erillistä miehistöä, kun yhtäjaksoisen lennon pituus on vähintään 13 tuntia. 9-13 tunnin lennoilla lentäjiä on kolme, joista yksi on vuorollaan tauolla. Näistä säännöistä huolimatta British Airwaysillä on usein alle 13 tunninkin lennolla kaksi miehistöä, mitä kapteeni Adrian piti äärimmäisen hyvänä, sillä se mahdollistaa lentäjille paljon paremmat lepoajat lennon aikana. Voitte olla varmoja, että halpalentoyhtiöissä näin ei toimita, vaan siellä työajat ovat venytetty lain puitteissa aivan maksimiin ja lepoajat aivan minimiin tehokkuuden maksimoimiseksi ja kulujen säästämiseksi!

Lopuksi juttelimme vielä hetken lentäjien ja lennonjohtajien välisestä yhteistyöstä, jota pidimme luonnollisesti erittäin tärkeänä. Brittien lentäjäyhdistys pitää kuulemma vuosittain paikallisen lennonjohtopalveluiden tuottajan NATS:in kanssa yhteiskokouksen, jossa maan lentäjät ja lennonjohtajat keskustelevat yhdessä toimintamalleista, ongelmista ja ratkaisuista. Kerroin, että Suomessa meillä on samanlainen kokous, mutta se on käytännössä yhteinen ryyppyristeily. Tämä tuntui näitä herrasmiehiä kovasti naurattavan ja he miettivätkin, että pitäisikö heidänkin kokeilla sellaista jatkossa.

Palvelu matkustamossa lennon aikana oli brittiläiseen tyyliin erittäin kohteliasta ja reipasta, ja ruoka- ja juomatarjoilua oli kiitettävän paljon. Matkustamohenkilökuntaa oli Finnairiin verrattuna huomattavasti enemmän, mikä myös paransi palvelun ripeyttä, vaikka toki kone oli jonkin verran Finnairin A340:ä isompi. Toisin kuin Finskissä, en saanut tällä lennolla nukuttua silmäystäkään, vaikka yritinkin, mutta viihdejärjestelmässä oli onneksi kattava valikoima leffoja ja tv-sarjoja, joiden parissa lento meni oikein nopeasti.

Sydneyyn laskeutumisen jälkeen kävin vielä ohjaamossa juttelemassa lentäjien kanssa hetken aikaa. Sam kertoi, että Sydneyyn lähestyminen ukkospilvien seassa oli hieno näky ja yhteistyö lennonjohdon kanssa oli loistavaa. ”It's a pity you weren't here to see it!” Käänteli veistä haavassa, ryökäle, vaikka kommenttia ei tarkoittanutkaan kettuiluksi :)

Kentältä pääsin suoraan hotellilleni Airport Shuttle -palvelulla, joka maksoi 19 dollaria (n.13e) siinä missä taksi olisi maksanut noin 50 dollaria. Olin hotellilla jo aamukahdeksan tienoilla, ja huoneeseen ei ollut asiaa ennen kuin aikaisintaan klo 12. Kulutin aikaa lyhyellä kävelyretkellä ja aulan sohvalla nuokkumalla ja lopulta pääsin huoneeseen jo vähän klo 11 jälkeen.

6 tunnin päiväunien jälkeen kävin kiertelemässä Kings Crossin ja Woolloomooloon aluetta ja syömässä. Sydneyssä on parhaillaan kevät, ja ilma on aamulla ja illalla melko viileä. Potts Pointin alueella on paljon ihmisiä ja hurjasti backpacker hostelleja. Sydneyn monikulttuurillisuuskin on todella selvää, sillä jo tämän ensimmäisen päivän aikana vastaan on tullut mm. venäläinen Airport Shuttle -kuski, malesialainen hotellivirkailija, kiinalainen pizzeriatarjoilija ja arabi lähikauppamyyjä. Potts Pointin ja Kings Crossin alue on elämältään vilkas lauantai-iltana, kun ihmiset suuntaavat baareihin, mutta paikalliseen yöelämään tutustumiseen ei meikäläisellä tänään yksinkertaisesti riitä virtaa. Nyt nukkumaan unirytmi kuntoon ja huomenna tutustun kaupunkiin tarkemmin.

G'night!

- Maikou