tiistai 24. syyskuuta 2013

Queenstownin lennonjohdossa

Uuden-Seelannin ensimmäinen lennonjohtovierailu oli sovittu maanantaiaamuksi Queenstownin torniin, joka on sijainniltaan mahtava. Itse torni ei ole kovinkaan korkea, mutta se sijaitsee korkean kukkulan päällä korkeiden lumivuorten ja Lake Wakatipu -järven ympäröimänä, joten maisemat joka suunnassa ovat todella vaikuttavat.

Lennonjohdon nuorehko päällikkö Clayton, jonka kanssa olin vierailun sopinut, otti minut vastaan ja piti noin tunnin pituisen esittelyn tornista ja siellä työskentelystä kuten myös työskentelystä ja koulutuksesta Uudessa-Seelannissa ylipäätään.

Queenstownin lentoasema on suhteellisen pieni, suunnilleen Vaasan kentän kokoinen, tosin kiitotie on vain n. 1700m pitkä ja 35m leveä, minkä vuoksi suurimmat koneet, jotka kentällä voivat operoida ovat Airbus A320 ja Boeing 737. Standejä on seitsemän suihkukoneille ja lisäksi yksi turboprop-paikka. Vierailuni sattui melko hiljaiselle ajankohdalle, mutta vilkkaimpina aikoina keskellä talvisesonkia ovat kaikki standit kuulemma jatkuvasti täynnä, ja saapuvat joutuvat usein jopa jonottamaan vapautuvaa paikkaa. Queenstownin turismin kasvaessa jatkuvasti on myös lentoaseman liikenne kovassa kasvussa (+10% vuodessa), joten kapasiteetti alkaa olla maksimissaan. Suuria laajennuksia liikennealueeseen ja terminaaliin on suunnitteilla, mikä tuo lisää parkkitilaa koneille, mutta kiitotietä ei pystytä pidentämään enää yhtään, sillä molemmissa päädyissä on jyrkkä alamäki vastassa.

Queenstownin lennonjohtotorni (Kuva: www.odt.co.nz)
  
 Näkymää tornista länteen Lake Wakatipulle. Kiitotien 05 kynnys jää juuri kuvan oikean reunan ulkopuolelle
   
Suhteellisen vilkkaan matkustajaliikenteen lisäksi kentällä operoi iso liuta helikoptereita, laskuvarjohyppykerhoja ja sightseeing-lentoyhtiöitä, jotka pörräävät lähiympäristössä erittäin vilkkaaseen tahtiin. Queenstown onkin operaatiomääriltään maan yksi vilkkaimmista lentoasemista. Lähistöllä mm. Glenorchyssa ja Milford Soundissa on myös muutamia pieniä valvomattomia lentopaikkoja, joille Queenstown antaa lentotiedotuspalvelua (säätietoja, lentosuunnitelman välitystä, yms).
 
 Turistilennättäjien ja lentokerhojen halleja, joissa kymmeniä koptereita ja pienkoneita
 
Itse torni on suunnilleen Malmin tornin kokoinen. Sisällä "konttorissa" on kaksi työpistettä, joista toinen on paikallinen lähilennonjohtaja ja toinen valvomattomien lentopaikkojen lentotiedottaja. Työvuoroja on päivässä kolme ja vuorossa on 3-5 henkilöä kerrallaan. Yhteensä rosterissa on viitisentoista nimeä, ja yksi harjoittelija. Nousseen liikennemäärän vuoksi työntekijöitä on hieman liian vähän, mutta harjoittelijan valmistuttua tilanne helpottuu hieman. Muualla maassa työntekijöitä on ihan paria kenttää lukuun ottamatta riittävästi sekä työntekijöiden että työnantajan mielestä.

 Air New Zealandin ATR-72 parkissa
 
 Tornin työpisteet. Vasemmalla TWR-piste, oikealla tiedottajan piste. Molemmilla on käytössään oma liuskapöytä
 
Queenstownin erikoisuus on sen vuoristoisen ympäristön aiheuttamat haasteet mittariliikenteelle. Kentälle on jokunen vuosi sitten laadittu uudet lähes vallankumoukselliset RNAV-tuloreitit ja lähtöreitit sekä RNP-RNAV-lähestymiset, joiden kehittämisestä on kentälle myönnetty palkintokin. Tuloreitit ja RNAV-lähestymisreitit kiertelevät vuorien päältä ja välistä, ja vähimmillään koneella on sivuttaisetäisyyttä vuorenseinämään vain juuri ja juuri 3NM, joka on minimivaatimus. Tuloreitti on kuitenkin sen erikoisuuden ja upeiden maisemien vuoksi lentäjien suuressa suosiossa.

Lähestymis- ja kaikki muutkin kartat löytyvät Uuden-Seelannin AIP:sta http://www.aip.net.nz  

Yksi merkittävä syy, miksi uudet tulo- ja lähtöreitit palkittiin oli myös se, että ne on suunniteltu porrastamaan lähtevät ja saapuvat toisistaan automaattisesti (laiskan lennonjohtajan unelma). Kahden saapuvan ehdoton minimiväli on 7 minuuttia mm. backtrackin vuoksi, mutta niiden väliin voi huoletta laittaa lähtijän, sillä reitit ajattavat koneet kauaksi toisistaan vuoristoisesta maastosta huolimatta.

Christchurchin tutkakeskus antaa tutkapalvelua noin 45NM etäisyydelle Queenstownista, jonka jälkeen paikallinen torni jatkaa johtamista menetelmillä. Kuten sanottua kuitenkin, mitään vanhanaikaisia radiaaliporrastuksia ei enää nykyään tarvitse käyttää muuten kuin aivan poikkeustilanteissa. Kaupalliselle liikenteelle on olemassa tiukat RNAV-laitevaatimukset, jotta kentällä saa ylipäätään operoida IFR-säännöillä.

Lennonjohtajien peruskoulutus kestää Uudessa-Seelannissa vain noin 6-7kk, jonka aikana koulutetaan lähi- ja menetelmälennonjohtoa. Tämän jälkeen koulutus jatkuu Suomen tavoin kelpuutusharjoittelulla jollakin kentällä, jonne yleensä jäädään valmistumisen jälkeen myös töihin. Kelpuutuksen saamisen kesto riippuu täysin kentällä työskentelyn vaativuudesta, ja esim. Queenstownin kelpuutus ei yleensä irtoa alle 7 kuukaudessa. Toisin kuin Australiassa ei Uudessa-Seelannissa kurssilta valmistuneille kuitenkaan taata työpaikkaa, joten kurssin jälkeen saattaa joutua joksikin aikaa työttömäksi, mutta toisin kuin Suomessa työnantaja Airways ottaa heti yhteyttä työttömiin, kun paikkoja vapautuu. Yleisiä työnhakuja ei siis juurikaan ole. Maassa on oikein toimivan kuuloinen jonotussysteemi sekä kurssilta valmistuneille että niille, jotka haluavat vaihtaa yksiköstä toiseen.

Aluelennonjohto- ja tutkapalvelut ovat Uudessa-Seelannissa keskitetty Christchurchin tutkakeskukseen, jonka yhteydessä sijaitsee myös maan koulutuskeskus. Muut paikat, joissa annetaan tutkapalvelua ovat Auckland, josta löytyy valtamerten ylittäjiä johtava aluelennonjohto Oceanic Control Centre, ja muutamat kentät kuten Wellington ja Hamilton, jotka käyttävät tornitutkaa. Muuten suurin osa maan lentoasemista toimii menetelmillä tai sitten pelkällä tornilla (APP-tutka Christchurchissä).

Uudessa-Seelannissa on lennonjohtajia hieman alle 400, ja peruskurssilta valmistuu vuosittain uusia työntekijöitä tarpeen mukaan 6-7, mikä on oikein järkevä ja hillitty määrä.
Palkkataso on Australiaa matalampi, mutta toisaalta myös elinkustannukset ovat matalammat ja maisemat paremmat!

Seuraava lennonjohtovierailuni on näillä näkymin perjantaina aiemmin mainitussa Christchurchissä. Lisäksi olen sopinut vierailun mm. Rotoruan ja Aucklandin lennonjohtoihin, jotka ovat maan Pohjoissaarella. Niistä lisää sitten tuonnempana.

- Maikou

Aiemmin nähty ATR lähti kohti Christchurchiä



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti